Iso-Britannian korkeakoulutuksen kenttä on kokemassa merkittävää muutosta, kun tekoälytyökalut yleistyvät akateemisessa ympäristössä.
Helmikuussa 2025 julkaistun Higher Education Policy Institute (HEPI) -tutkimuksen mukaan peräti 88 % brittiläisistä perustutkinto-opiskelijoista käyttää generatiivista tekoälyä arviointitehtävissä – nousua vuoden takaisesta 53 prosentista. Yli 1 000 opiskelijaa kattaneessa kyselyssä havaittiin, että 92 % käyttää jonkinlaista tekoälyä akateemisessa työssään.
Suurin osa opiskelijoista hyödyntää tekoälytyökaluja, kuten ChatGPT:tä, laillisiin tarkoituksiin: monimutkaisten käsitteiden selittämiseen, tieteellisten artikkelien tiivistämiseen ja tutkimusideoiden tuottamiseen. Kuitenkin noin 18 % myöntää sisällyttävänsä tekoälyn tuottamaa tekstiä suoraan palautettaviin töihin ilman asianmukaista lähdeviittausta. Opiskelijat perustelevat tekoälyn käyttöä ennen kaikkea ajansäästöllä ja työn laadun paranemisella.
Tämä laaja käyttöönotto on tuonut merkittäviä haasteita korkeakouluille. The Guardianin selvityksen mukaan lukuvuonna 2023–24 todettiin lähes 7 000 tapausta tekoälyyn liittyvästä akateemisesta vilpistä, mikä vastaa 5,1 tapausta tuhatta opiskelijaa kohden – yli kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että todelliset luvut ovat huomattavasti suurempia.
"Kun tekoälyä käyttää taitava opiskelija, joka osaa muokata tuotosta, väärinkäytösten osoittaminen on erittäin vaikeaa", selittää akateemisen rehellisyyden tutkija tohtori Thomas Lancaster Imperial College Londonista. Havaitsemistyökalut ovat osoittautuneet epäluotettaviksi: Readingin yliopiston tutkijat osoittivat, että tekoälyn tuottama työ läpäisi yliopistojen tunnistusjärjestelmät 94 %:ssa tapauksista.
Vastauksena tilanteeseen yliopistot tarkastelevat arviointimenetelmiään uudelleen ja kehittävät uusia käytäntöjä. Tällä hetkellä vain 28 % brittiyliopistoista on ottanut käyttöön virallisen tekoälypolitiikan, ja 32 %:lla sellainen on kehitteillä. Monet korkeakoulut siirtyvät luovempiin arviointitapoihin, kuten suullisiin kokeisiin, läsnäoloon perustuviin arviointeihin ja tehtäviin, jotka vaativat kriittistä ajattelua yli tekoälyn nykykykyjen.
Tekoälyn nopea integrointi opetukseen herättää perustavanlaatuisia kysymyksiä oppimisen tulevaisuudesta, tiedon varmentamisesta ja taitojen kehittämisestä. Kuten HEPI:n politiikkapäällikkö Josh Freeman toteaa: "On lähes ennenkuulumatonta nähdä näin suuria käyttäytymisen muutoksia vain 12 kuukaudessa." Koulutuslaitosten on nyt tasapainoteltava tekoälyn mahdollisten hyötyjen hyödyntämisen sekä akateemisten standardien ja opiskelijoiden aitojen ymmärrys- ja ajattelutaitojen kehittämisen välillä.