Ryhävalaat, jotka lukeutuvat valtamerten upeimpiin eläimiin, tekevät pisimpiä muuttomatkoja kaikista nisäkkäistä, matkaten tuhansia kilometrejä trooppisten lisääntymisvesien ja viileämpien ruokailualueiden välillä. Jopa 40 tonnia painavat ja 18 metriä pitkät jättiläiset ovat perinteisesti olleet vaikeita seurata valtavien merialueiden halki – kunnes nyt.
Läpimurto on syntynyt esimerkiksi Happywhale-alustan ansiosta, joka hyödyntää kehittyneitä tekoälyalgoritmeja yksittäisten valaiden tunnistamiseen valokuvista, joissa näkyy niiden pyrstö (fluke). "Pohjoisella Tyynellämerellä olemme tunnistaneet lähes jokaisen elävän valaan", kertoo Happywhalen perustaja Ted Cheeseman. Järjestelmä käsittelee sekä ammattitutkijoiden että kansalaistieteilijöiden lähettämiä kuvia ja vertaa niitä välittömästi laajaan, aiemmin dokumentoitujen valaiden tietokantaan.
Tämä joukkoistettu lähestymistapa on osoittautunut poikkeuksellisen tehokkaaksi. Tietokannassa on nyt lähes 800 000 valokuvaa, joiden avulla on tunnistettu yli 100 000 yksittäistä valasta maailmanlaajuisesti. Teknologia on jo paljastanut huolestuttavia kehityskulkuja, kuten Pohjoisen Tyynenmeren ryhävalaspopulaation 20 prosentin laskun vuosien 2012 ja 2021 välillä, samaan aikaan kun vakava merellinen lämpöaalto häiritsi ravintoketjuja.
Tekoälyjärjestelmän tarkkuus ja tehokkuus ovat mullistaneet valastutkimuksen. Aiemmin vuosia vienyt manuaalinen analyysi voidaan nyt tehdä viikoissa. "Tällainen algoritmi nopeuttaa tiedonkeruuta merkittävästi", toteavat tutkijat, jotka ovat analysoineet teknologian avulla yli 200 000 valasvalokuvaa yli kahden vuosikymmenen ajalta.
Populaatioiden seurannan lisäksi teknologia tarjoaa ratkaisevaa tietoa siitä, miten valaat reagoivat kasvaviin ympäristöhaasteisiin. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä lämpenevät meret, laivojen törmäykset ja kalastusvälineisiin sotkeutuminen muodostavat yhä suuremman uhan näille merinisäkkäille. Tekoälypohjainen seurantajärjestelmä tarjoaa ennennäkemättömän tarkkaa tietoa tieteelliseen tutkimukseen, mahdollistaen suojelijoille tehokkaampien suojelutoimien toteuttamisen reaaliaikaiseen valasliikenteeseen ja käyttäytymiseen perustuen.
Tämän lähestymistavan menestys on innoittanut vastaavia tekoälysovelluksia myös muille merilajeille, osoittaen, kuinka tekoäly voi toimia voimakkaana liittolaisena luonnonvaraisten eläinten suojelussa maailmanlaajuisesti.