Tekoäly muuttaa nopeasti tapaa, jolla valtiot lähestyvät ulkopolitiikkaa ja diplomaattisia suhteita, ja suuret kielimallit ovat nousseet arvokkaiksi työkaluiksi kansainvälisissä asioissa.
Pentagonin Chief Digital and Artificial Intelligence Office -yksikön rahoituksella tutkimuslaitokset, kuten Center for Strategic and International Studies (CSIS), kokeilevat tekoälyjärjestelmiä, kuten ChatGPT:tä ja DeepSeekia, ratkoakseen sodan ja rauhan monimutkaisia kysymyksiä. Pentagonin Chief Digital and Artificial Intelligence Office -yksikön rahoituksella laboratorio testaa tekoälyjä, kuten ChatGPT:tä ja DeepSeekia, selvittääkseen, miten niitä voitaisiin hyödyntää sodan ja rauhan kysymyksissä. Viime vuosina tekoälytyökalut ovat siirtyneet ulkoministeriöihin ympäri maailmaa auttamaan rutiininomaisissa diplomaattisissa tehtävissä, kuten puheiden kirjoittamisessa, mutta nyt näitä järjestelmiä tarkastellaan yhä enemmän korkean panoksen päätöksenteon apuvälineinä.
Tutkijat testaavat tekoälyn mahdollisuuksia rauhansopimusten laatimisessa, ydinaseiden käytön estämisessä ja tulitaukojen valvonnassa. Yhdysvaltain hallinto kehittää aktiivisesti näitä kyvykkyyksiä, ja sekä puolustus- että ulkoministeriö kokeilevat omia tekoälyjärjestelmiään. Iso-Britannia kehittää myös "uusia teknologioita" uudistaakseen diplomaattisia käytäntöjä, mukaan lukien tekoälyn käyttö neuvotteluskenaarioiden suunnittelussa. Myös iranilaiset tutkijat selvittävät vastaavia sovelluksia.
Yksi lupaava sovellus liittyy maailman johtajien, kuten Venäjän Vladimir Putinin ja Kiinan Xi Jinpingin, simuloimiseen, jotta diplomaattien on mahdollista testata reaktioita mahdollisiin kriiseihin. Tekoälytyökalut voivat auttaa myös tulitaukojen valvonnassa, satelliittikuvien analysoinnissa ja pakotteiden toimeenpanossa. "Asiat, jotka aiemmin vaativat kokonaisia tiimejä, voidaan osittain automatisoida", toteaa Andrew Moore, Center for a New American Securityn vanhempi tutkija.
Ulkoministeriön visio tekoälyn integroimisesta on kunnianhimoinen, mutta kohtaa haasteita. "Yhdessä tulevaisuudenkuvassa... olemme ladanneet diplomaattiviestit ja kouluttaneet [tekoälyn] diplomaattisiin tehtäviin", ja tekoäly tarjoaa hyödyllistä tietoa kiireellisten diplomaattisten ongelmien ratkaisuun. Vaihtoehtoinen skenaario "näyttää kohtaukselta elokuvasta Idiocracy", viitaten vuoden 2006 dystooppiseen elokuvaan.
Teknologisista mahdollisuuksista huolimatta asiantuntijat korostavat merkittäviä rajoituksia. Stefan Heumann, berliiniläisen Stiftung Neue Verantwortung -ajatushautomon johtaja, huomauttaa: "Ihmisten väliset yhteydet — johtajien henkilökohtaiset suhteet — voivat muuttaa neuvottelujen kulkua. Tekoäly ei kykene jäljittelemään tätä." Tekoälyllä on myös vaikeuksia punnita lyhyen aikavälin päätösten pitkän aikavälin seurauksia.
Kun valtiot kilpailevat näiden kyvykkyyksien kehittämisessä, tekoälyn integrointi ulkopolitiikkaan merkitsee merkittävää muutosta kansainvälisissä suhteissa, jossa teknologinen innovaatio tasapainotetaan diplomatian korvaamattomien inhimillisten elementtien kanssa.