Axiom Spacen neljäs tehtävä kansainväliselle avaruusasemalle, jonka laukaisu on suunniteltu 10. kesäkuuta 2025, merkitsee merkittävää virstanpylvästä kaupallisessa avaruustutkimuksessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Tehtävää komentaa entinen NASA:n astronautti Peggy Whitson, ja miehistöön kuuluu Shubhanshu Shukla Intiasta, Sławosz Uznański Puolasta sekä Tibor Kapu Unkarista. Tämä on historiallinen saavutus, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun näiden kolmen maan astronautit vierailevat ISS:llä, ja samalla maiden toinen valtion tukema miehitetty avaruuslento yli 40 vuoteen.
'Tämä on näille maille paluu miehitettyyn avaruuslentoon', sanoi Axiomin miehistöpalveluiden johtaja Allen Flynt. Toimitusjohtaja Tejpaul Bhatia kuvaili tehtävää 'pieneksi voitonparaatiksi' ja totesi, että kyseessä on yhtiön ensimmäinen 'kannattava tehtävä' sen jälkeen, kun kolme ensimmäistä tehtävää olivat tappiollisia.
Tehtävän aikana toteutetaan noin 60 tieteellistä tutkimusta ja aktiviteettia, jotka edustavat 31 maata, tehden siitä Axiom Spacen tutkimuksellisesti laajimman tehtävän tähän mennessä. Erityinen painopiste on kehittyneiden tekoälyteknologioiden testauksessa, kuten KP Labsin Leopard Data Processing Unit, joka demonstroi tekoälypohjaista datankäsittelyä kiertoradalla ja vähentää näin maapohjaisen infrastruktuurin tarvetta.
Erityisen huomionarvoinen on teknologianäytös, jossa testataan puettavia laitteita astronauttien unen laadun seuraamiseksi. Tämä Booz Allenin, Axiom Spacen ja Ouran yhteishanke hyödyntää reunalaskentaa biometrisen datan lähes reaaliaikaiseen käsittelyyn, mahdollistaen miehistön tehdä perusteltuja päätöksiä valmiudestaan kriittisiin tehtäviin.
'Tämä teknologia tarjoaa miehistölle yksityiskohtaista tietoa heidän unenlaadustaan ja biometrisistä arvoistaan, mikä auttaa heitä ymmärtämään, miten nämä vaikuttavat suoraan heidän kuntoonsa ja kykyynsä suorittaa tehtäviään', selittää Booz Allenin miehitetyn avaruuslentotoiminnan johtaja Josh Arceneaux.
Tehtävä osoittaa, kuinka kaupalliset yritykset avaavat avaruuden saavutettavuutta ja samalla kehittävät teknologioita, joilla on sovelluksia myös maapallolla. Kuten Bhatia totesi, tämä merkitsee siirtymää 'Avaruuskilpa 1.0:sta Avaruuskilpa 2.0:aan', jossa yksityiset yritykset näyttelevät yhä tärkeämpää roolia avaruustutkimuksessa ja -tieteessä.