Suurimmat teknologiayritykset käyvät aggressiivista lobbauskampanjaa estääkseen osavaltioita sääntelemästä tekoälyä seuraavan kymmenen vuoden ajan. Tämä on herättänyt keskustelua puoluerajojen yli ja nostanut esiin huolia kuluttajansuojasta.
Kiistanalainen ehto sisältyy edustajainhuoneen toukokuussa hyväksymään presidentti Donald Trumpin "One Big, Beautiful" -budjettiesitykseen. Ehto kieltäisi osavaltioita panemasta täytäntöön "mitään lakia tai säädöstä, joka sääntelee tekoälymalleja, tekoälyjärjestelmiä tai automatisoituja päätöksentekojärjestelmiä" kymmeneen vuoteen. Teknologiayritysten, kuten Amazonin, Googlen, Microsoftin ja Metan, lobbarit ovat painostaneet senaattoreita säilyttämään tämän moratorion myös senaatin versiossa.
Senaatin kauppavaliokunta on kuitenkin valinnut toisenlaisen lähestymistavan kesäkuun alussa julkaistussa versiossaan. Suoran kiellon sijaan senaatin ehdotus sitoo osavaltioiden mahdollisuuden saada osansa 500 miljoonan dollarin tekoälyinfrastruktuurirahoituksesta siihen, että ne keskeyttävät tekoälysääntelynsä vuoteen 2035 asti, tietyin poikkeuksin.
Ehdotus on aiheuttanut poikkeuksellisia poliittisia liittoumia, sillä sekä edistykselliset demokraatit että konservatiiviset republikaanit vastustavat sitä. Senaattorit Josh Hawley (R-MO), Marsha Blackburn (R-TN) sekä edustajainhuoneen Marjorie Taylor Greene (R-GA) ovat kaikki ilmaisseet huolensa ehdosta.
"Meillä ei ole aavistustakaan, mihin tekoäly kykenee seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja sille vapaat kädet antaminen sekä osavaltioiden mahdollisuuksien rajoittaminen voi olla vaarallista", Greene kirjoitti sosiaalisessa mediassa äänestettyään alun perin ehdotuksen puolesta huomaamatta kyseistä ehtoa.
Kriitikot, mukaan lukien 140 järjestön ja 260 osavaltiotason lainsäätäjän koalitio kaikista 50 osavaltiosta, katsovat moratorion suojaavan teknologiayrityksiä vastuulta haitallisista tekoälyjärjestelmistä. He viittaavat nykyisiin osavaltioiden lakeihin, jotka suojaavat kuluttajia tekoälyyn liittyviltä haitoilta, kuten deepfake-huijauksilta, algoritmiselta syrjinnältä ja työpaikkojen menetyksiltä.
Kannattajat, kuten senaattori Thom Tillis (R-NC), puolestaan väittävät, että osavaltioiden sääntelyjen kirjavuus haittaisi amerikkalaista innovaatiota globaalissa tekoälykilvassa. "Et halua, että maailman ykkösmaa innovaation suhteen jää tekoälyssä jälkeen", Tillis sanoi.
Ehdon kohtalo on edelleen epävarma senaatin jatkaessa budjettiesityksen käsittelyä, sillä menettelylliset esteet voivat estää sen sisällyttämisen. Senaatin sääntöjen mukaan budjettisovittelulakien ehtojen on liityttävä suoraan talousarvioasioihin, mikä saattaa estää tekoälysääntelykiellon hyväksymisen.