Pentagon panostaa tekoälyyn mullistaakseen amerikkalaisen diplomatian, mikä merkitsee merkittävää muutosta Yhdysvaltojen tavassa lähestyä kansainvälisiä suhteita.
Washington DC:ssä sijaitsevassa Center for Strategic and International Studies (CSIS) -keskuksessa Futures Labin tutkijat selvittävät, miten tekoäly voi muuttaa diplomaattisia käytäntöjä. Pentagonin Chief Digital and Artificial Intelligence Office (CDAO) -yksikön rahoituksella laboratorio kokeilee tekoälyjärjestelmiä, kuten ChatGPT:tä ja DeepSeekia, tutkiakseen niiden soveltuvuutta sodan ja rauhan kysymyksiin.
Tutkimuksessa keskitytään tekoälyn mahdollisuuksiin laatia rauhansopimuksia, estää ydinaseiden eskalaatiota ja valvoa tulitaukojen noudattamista. Yksi merkittävä hanke, "Strategic Headwinds", pyrkii tukemaan Ukrainan sodan lopettamiseen tähtääviä neuvotteluja. Tämän työkalun kehittämiseksi tutkijat kouluttivat tekoälymallin sadoilla rauhansopimuksilla ja avoimen lähdekoodin uutisartikkeleilla, jotka kuvaavat osapuolten neuvotteluasemia. Malli tunnistaa mahdollisia yhteisymmärryksen alueita, jotka voisivat johtaa tulitaukoon.
Alustavat testit ovat paljastaneet mielenkiintoisia eroja siinä, miten eri tekoälymallit lähestyvät konfliktien ratkaisua. Esimerkiksi OpenAI:n GPT-4o ja Anthropicin Claude osoittivat "selvästi pasifistisia" taipumuksia, sillä ne valitsivat voiman käytön alle 17 %:ssa tilanteista. Sen sijaan muut mallit – mukaan lukien Metan Llama, Alibaba Cloudin Qwen2 ja Googlen Gemini – olivat huomattavasti aggressiivisempia, suosien eskalaatiota jopa 45 %:ssa tapauksista.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että tekoälyn tuottamat ratkaisut vaihtelivat maittain. Yhdysvaltojen, Ison-Britannian tai Ranskan diplomaateille järjestelmät suosittelivat usein aggressiivisempaa politiikkaa, kun taas Venäjän tai Kiinan tapauksessa ne ehdottivat de-eskalaatiota. Kuten CSIS:n tutkija Yasir Atalan toteaa: "Et voi käyttää valmiita malleja sellaisenaan. Sinun täytyy arvioida niiden toimintamalleja ja sovittaa ne yhteen oman organisaatiosi lähestymistavan kanssa."
CSIS:n aloitteen lisäksi sekä puolustus- että ulkoministeriöt kehittävät omia tekoälyjärjestelmiään diplomaattisiin tarkoituksiin. Yhdysvallat ei ole ainoa – myös Iso-Britannia kehittää "uusia teknologioita" diplomaattisten käytäntöjen uudistamiseen, mukaan lukien tekoälyn hyödyntäminen neuvotteluskenaarioiden suunnittelussa.
Vaikka haasteita riittää – kuten tekoälyn vaikeudet tulkita vivahteikasta diplomaattista kieltä ja pitkän aikavälin strategista ajattelua – Pentagonin investoinnit osoittavat kasvavaa ymmärrystä siitä, että tekoälyllä tulee olemaan yhä keskeisempi rooli Yhdysvaltojen globaalin toiminnan muovaamisessa.