Kiinalainen tekoälykehitys on saavuttanut käännekohdan, kun yritykset kuten DeepSeek ja Qwen esittelevät kyvykkyyksiä, jotka haastavat tai jopa ylittävät länsimaiset kilpailijat ja kyseenalaistavat Yhdysvaltojen hallitseman tekoälyhierarkian.
DeepSeekin V3-malli, joka julkaistiin loppuvuodesta 2024, on erityisesti vaikuttanut tekoälytutkijoihin suoriutumalla erinomaisesti yleisissä kieli- ja päättelytesteissä. Useiden vertailutestien mukaan DeepSeek-V3 päihittää Meta Llama 3.1:n ja yltää alan johtajien, kuten Anthropic Claude 3.5 Sonnetin, tasolle. Yhtiön tammikuussa 2025 julkaisema DeepSeek-R1, avoimen lähdekoodin malli, joka keskittyy matemaattiseen päättelyyn ja ongelmanratkaisuun, osoitti Kiinan tekoälykehityksen edistysaskeleet entisestään.
DeepSeekin saavutuksista tekee erityisen huomionarvoisia niiden ilmoitettu tehokkuus. Vaikka tarkkoja lukuja on kiistelty, DeepSeek väitti alun perin kouluttaneensa V3-mallinsa noin 5,6 miljoonalla dollarilla käyttäen noin 2 000 Nvidia H800 -näytönohjainta—huomattavasti edullisemmin kuin vastaavat länsimaiset mallit. Tämä kustannustehokkuus, oli se sitten saavutettu innovatiivisen arkkitehtuurin, algoritmisten parannusten tai muiden keinojen avulla, voi merkitä muutosta edistyneen tekoälyn kehityksen taloudessa.
Kiinan tekoälykehitys pohjautuu vuosien strategiseen suunnitteluun ja investointeihin. Maan vuonna 2017 julkaistu "Seuraavan sukupolven tekoälyn kehityssuunnitelma" nosti tekoälyn kansalliseksi prioriteetiksi, jota tukivat alueelliset toimeenpanosuunnitelmat ja valtion tukema riskirahoitus. Tämä koordinoitu lähestymistapa on tuottanut vaikuttavia tuloksia patenttihakemuksissa: Kiina vastasi noin 61–70 prosentista maailman tekoälypatenteista vuosina 2022–2023, kun Yhdysvaltojen osuus oli noin 21 %.
Määrä ei kuitenkaan aina tarkoita laatua. Amerikkalaisiin tekoälypatentteihin viitataan lähes seitsemän kertaa useammin kuin kiinalaisiin (keskimäärin 13,18 vs. 1,90 viittausta), mikä viittaa suurempaan kansainväliseen vaikutukseen. Lisäksi vain noin 7 % kiinalaisista tekoälypatenteista haetaan ulkomailla, mikä herättää kysymyksiä niiden globaalista merkityksestä.
Myös Kiinan sääntely-ympäristö on vaikuttanut tekoälyn kehitykseen. Kiinalaiset yritykset ovat hyötyneet sääntelyn joustavuudesta, joka on antanut startupeille tilaa innovoida, vaikka niiden onkin edelleen navigoitava valtion valvonnassa, erityisesti sisällönhallinnan osalta.
Kilpailun kiristyessä molemmat maat jatkavat merkittäviä investointeja tekoälyinfrastruktuuriin ja osaamisen kehittämiseen. Kilpa-ajo tekoälyherruudesta vaikuttaa merkittävästi teknologiseen johtajuuteen, talouskasvuun ja kansalliseen turvallisuuteen tulevina vuosina.