Merkittävä 8. toukokuuta 2025 julkaistu tutkimus on tuonut uutta ymmärrystä siitä, miksi ihmiset pitävät tekoälyjärjestelmiä luovina. Tutkimuksessa havaittiin, että luovan prosessin näkyvyys on keskeinen tekijä näissä arvioissa.
Niki Pennasen johtama tutkimusryhmä Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta selvitti, miten tarkkailijat arvioivat tekoälyjärjestelmien luovuutta, erityisesti robottien luoman kuvataiteen yhteydessä. Kokeellisessa asetelmassa osallistujat näkivät asetelmapiirroksia, joiden väitettiin olevan tekoälyrobotin tekemiä, vaikka todellisuudessa robotti jäljensi ammattitaiteilijan teoksia.
Aluksi osallistujat arvioivat teoksia pelkästään lopputuloksen perusteella. Myöhemmin heille näytettiin videoita, joissa paljastettiin piirustusprosessi – erityisesti se, miten viivat ilmestyivät kankaalle – mutta ilman, että robottikättä näytettiin. Tulokset osoittivat, että teoksen kehityksen seuraaminen lisäsi merkittävästi havaittua luovuutta, vaikka lopputulos pysyi samana.
"Tutkimus korostaa, miten suuri vaikutus havainnoilla on arvioihimme luovuudesta", selittää tutkimuksen vastuullinen tutkija Christian Guckelsberger. Kyseessä on yksi ensimmäisistä tutkimuksista, joissa on pyritty erittelemään tuotteen, prosessin ja tekijän vaikutuksia luovuuden kokemukseen.
Havainnot haastavat pitkään vallinneet luovuuden määritelmät, jotka ovat perinteisesti keskittyneet viiteen elementtiin: tekijä, prosessi, lopputulos, ala ja tila. Kun tekoälyjärjestelmät tuottavat yhä monipuolisempaa sisältöä eri aloilla, kuten kuvataiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa, on entistä tärkeämpää ymmärtää, miten ihmiset kokevat ja arvioivat tätä luovuutta.
Tuloksilla on laajempia vaikutuksia kuin pelkästään akateemiseen keskusteluun. Ne tuovat esiin tärkeitä näkökulmia tekoälyjärjestelmien suunnitteluun, erityisesti taiteellisissa sovelluksissa. Tutkimus viittaa siihen, että tekoälyn kehittäjät voivat lisätä koettua luovuutta tekemällä luovan prosessin näkyvämmäksi käyttäjille. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten luovia tekoälytyökaluja suunnitellaan tulevaisuudessa – järjestelmät eivät vain tuota luovia lopputuloksia, vaan myös esittelevät luovan prosessinsa tavalla, joka puhuttelee ihmishavaitsijoita.