Vakuutusala käy läpi teknologista vallankumousta, kun yritykset ottavat yhä laajemmin tekoälyä käyttöön toimintojensa uudistamiseksi, vaikka ne joutuvatkin navigoimaan monimutkaisessa sääntely-ympäristössä.
Tuoreen kattavan kyselyn mukaan lähes 90 % vakuutusalan johtajista pitää tekoälyä yhtenä tärkeimmistä strategisista painopisteistä vuodelle 2025, ja 82 % kokee sen olevan ratkaisevan tärkeää taloudellisen ja operatiivisen suorituskyvyn parantamiseksi. Vakuutusalan ammattilaiset hyödyntävät valtavia tietomääriä ja tekoälyä tehostaakseen asiakaspalvelua, petosten tunnistusta, riskinarviointia, hinnoittelua ja myyntiä. 79 % pääasiallisista toimijoista on jo ottanut käyttöön tai aikoo ottaa käyttöön tekoälyalustan seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Hyödyt ovat merkittäviä. Tekoälypohjainen riskinarviointi mullistaa alaa parantamalla tehokkuutta, tarkkuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Se mahdollistaa nopeamman käsittelyn, paremman riskien arvioinnin, yksilölliset vakuutukset ja tehokkaamman petosten tunnistuksen. Korvauskäsittelyssä tekoälyn automaatio on lyhentänyt käsittelyaikoja viikoista tunteihin, kun älykkäät botit hoitavat korvausprosessin tehokkaasti ja minimoivat ihmisen osallistumisen. Tämä on johtanut korkeampaan asiakastyytyväisyyteen ja pienempiin operatiivisiin kustannuksiin. Petosten tunnistuksessa vakuutusyhtiöt ottavat käyttöön tekoälypohjaisia multimodaalisia järjestelmiä, jotka yhdistävät tekstiä, kuvia, ääntä, videota ja sensoridataa koko korvausprosessin ajan. Näiden arvioidaan säästävän alalle 80–160 miljardia dollaria vuoteen 2032 mennessä.
Osastojen prioriteetit ovat tiiviisti linjassa näiden tekoälykyvykkyyksien kanssa. Riskinarvioinnissa tärkeimmät tavoitteet vuodelle 2025 ovat vakuutusmaksujen kasvattaminen (75 %), tarjousten nopeus (53 %) ja vahinkosuhteiden pienentäminen (43 %). Korvauskäsittelyssä tärkeimmiksi nousevat käsittelytehokkuuden parantaminen (72 %), käsittelyaikojen lyhentäminen (64 %) ja asiakastyytyväisyyden lisääminen (45 %).
Haasteita kuitenkin riittää. Tekoälyn käyttöönotto herättää myös huolia, kuten tietosuojakysymyksiä, henkilöstön osaamisen päivittämisen tarvetta sekä algoritmisen vinouman mahdollisuutta. Varhain tekoälyä hyödyntävät vakuutusyhtiöt voivat saavuttaa merkittävää kilpailuetua, mutta niiden on navigoitava näiden haasteiden keskellä huolellisesti. Ennustavat mallit voivat sisältää sisäänrakennettuja algoritmivinoomia, jotka voivat johtaa tahattomaan syrjintään riskinarvioinnissa tai korvauskäsittelyssä. Lisäksi huolena on, että tekoälypäätökset saattavat olla vastuuttomia ja painottaa kustannussäästöjä kuluttajansuojan kustannuksella.
Sääntelyn kiristyessä vakuutusyhtiöiden on nyt saatava suostumus riskiprofiilien luomiseen suojattujen ominaisuuksien perusteella sekä ilmoitettava asiakasvuorovaikutuksista ja liiketoimintaprosesseista, joissa hyödynnetään tekoälyä, läpinäkyvyyden takaamiseksi. Lisäksi vakuutusyhtiöiden tekoälymalleja voidaan auditoida säännöllisesti ja sertifioida algoritmisen vastuullisuuden ja tietoturvastandardien mukaisiksi. Ratkaistavana on myös sääntelyn toteuttamisen kustannustehokkuus ja sen vaikutus vakuutusyhtiöiden yhdistettyihin tunnuslukuihin. Jos tekoälyn käyttö osoittautuu kalliimmaksi ja aiheuttaa oikeudellisia haasteita, se voi hidastaa käyttöönottoa. Toinen haaste on useiden alueellisten tekoälysäädösten noudattaminen, mikä korostaa kattavan, maailmanlaajuisen sääntelykehyksen tarvetta tekoälyn hyödyntämisen edistämiseksi vakuutusalalla.
Kasvava sääntelyvalvonta saa vakuutusyhtiöt investoimaan läpinäkyviin, reiluihin ja vastuullisiin tekoälyratkaisuihin. Vuoden 2025 insurtech-maailmaa määrittävät lisääntyvä innovaatio, kehittyvät teknologiat, muuttuvat sääntelykehykset ja kuluttajien odotusten muutos. Sekä viranomaiset että vakuutusyhtiöt pyrkivät tasapainottamaan innovaatiotarpeen ja uuden teknologian sekä datan vastuullisen ja läpinäkyvän käytön.