Stanfordin yliopistosta ponnistava lupaava startup EraDrive on saanut miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen NASAn kanssa kehittääkseen huipputason tekoälyteknologiaa avaruussovelluksiin. Sopimus on merkittävä virstanpylväs nuorelle yritykselle kilpaillulla avaruusteknologian kentällä.
Yritys perustettiin tänä vuonna Palo Altossa, Kaliforniassa. Perustajiin kuuluvat Space Rendezvous Laboratoryn (SLAB) johtaja Simone D'Amico, SLABin tutkijatohtori Justin Kruger sekä SLABin alumni ja entinen autonomiajärjestelmien johtaja Sumant Sharma, joka työskenteli aiemmin Boeingin tytäryhtiö Wiskillä.
EraDrive erikoistuu kehittämään itseohjautuvia järjestelmiä avaruusaluksiin satelliittien suorituskyvyn ja autonomian parantamiseksi. "EraDrive kehittää itseohjautuvaa teknologiaa avaruusaluksille tavoitteenaan tuoda autonomisia kyvykkyyksiä jokaiseen avaruusalukseen – kohtaamisesta ja läheisyysoperaatioista kiertoradalla tapahtuvaan huoltoon, kokoonpanoon ja valmistukseen sekä avaruuden tilannetietoisuuteen ja avaruusliikenteen seurantaan ja hallintaan", D'Amico selittää. "Käytännössä EraDrive ei ainoastaan tee jokaisesta avaruusaluksesta autonomista, vaan myös tietoisia ympäristöstään."
Yksinoikeudella myönnetyn NASA-sopimuksen puitteissa EraDrive kehittää ohjelmistoja ja palveluita satelliittien ja avaruusromun seurantaan hyödyntäen tähtikuvioiden tunnistimia NASAn Starling-avaruusalusparvessa. Teknologia pohjautuu D'Amicon työhön Stanfordissa, jossa hän toimii ilmailu- ja avaruustekniikan apulaisprofessorina sekä SLABin perustajana.
EraDriven teknologian odotetaan vähentävän törmäysriskejä ja parantavan kansallista turvallisuutta paljastamalla mahdollisesti uhkaavien avaruusalusten radat. Autonominen, konenäköön perustuva navigointi vapauttaa satelliitit riippuvuudesta GPS:stä tai maa-asemista sijainti-, navigointi- ja ajoitustiedon osalta.
D'Amicon mukaan todellinen lupaus piilee EraDriven teknologian laajassa käyttöönotossa, jolloin satelliiteista tulee "tietoisia ympäristöstään ja ne saavat kyvyn navigoida ja hallita liikettään suhteessa muihin avaruusjärjestelmiin". Tämä mahdollistaa avaruudessa tapahtuvan huollon, avaruuspohjaisen aurinkoenergian tuotannon ja tarkan kaukokartoituksen – kaikki kriittisiä kehitysaskeleita, kun vuoteen 2030 mennessä kiertoradalla odotetaan olevan 30 000–50 000 satelliittia.
NASA-sopimus on vahva osoitus luottamuksesta yliopistopohjaiseen tekoälytutkimukseen ja sen kaupallistamiseen. Se korostaa myös, että sijoittajien kiinnostus avaruusteknologian tekoälystartupeihin on edelleen vahvaa, vaikka markkina on kypsymässä.