USC:n professori Daniel Lidarin johtama tutkimusryhmä on saavuttanut sen, mitä asiantuntijat kutsuvat kvanttilaskennan "pyhäksi graaliksi": ensimmäisen ehdottoman eksponentiaalisen nopeusedun klassisiin tietokoneisiin verrattuna. Tutkijat saavuttivat tämän läpimurron IBM:n 127-kubittisilla Eagle-kvanttiprosessoreilla ratkaisemalla muunnelman Simonin ongelmasta, jota pidetään Shorin tekijöintialgoritmin edeltäjänä.
Tulokset, jotka julkaistiin Physical Review X -lehdessä 5. kesäkuuta 2025, edustavat perustavanlaatuista muutosta kvanttilaskennan käytännön mahdollisuuksissa. "Eksponentiaalinen nopeusetu on dramaattisin nopeuden lisäys, jonka odotamme kvanttitietokoneilta", selittää Lidar, joka on myös Quantum Elements, Inc.:n toinen perustaja.
Toisin kuin aiemmat väitteet, jotka perustuivat todistamattomiin oletuksiin klassisista algoritmeista, tätä saavutusta pidetään "ehdottomana" – eli kvanttisuorituskyvyn etua ei voida kiistää tai kumota. Tutkijat hyödynsivät kehittyneitä virheenkorjaustekniikoita, kuten dynaamista dekouplointia ja mittausvirheiden lieventämistä, saavuttaakseen luotettavia tuloksia nykyisten kvanttijärjestelmien meluisuudesta huolimatta.
Muiden merkittävien tekoälyuutisten joukossa Google DeepMind esitteli AlphaGenome-mallin, uuden tehokkaan tekoälyratkaisun DNA-sekvenssien analyysiin. Järjestelmä pystyy käsittelemään jopa miljoona DNA-kirjainta samanaikaisesti ja ennustamaan tuhansia molekyylitason ominaisuuksia yksittäisen emäsparin tarkkuudella. AlphaGenome on saatavilla API-rajapinnan kautta ei-kaupalliseen tutkimukseen, ja sen tavoitteena on selventää, miten geneettiset vaihtelut vaikuttavat geenien säätelyyn ja tautimekanismeihin.
"Tämä on yksi perustavanlaatuisimmista ongelmista, ei vain biologiassa – vaan koko tieteessä", sanoo Pushmeet Kohli, Google DeepMindin tieteen tekoälystä vastaava johtaja. Malli rakentuu DeepMindin aiemmalle genomityölle ja täydentää AlphaMissensea, joka keskittyy proteiinikoodaaviin alueisiin.
Samaan aikaan Microsoft ilmoitti 2. heinäkuuta vähentävänsä 9 000 työpaikkaa maailmanlaajuisesti, mikä vastaa lähes neljää prosenttia yhtiön henkilöstöstä. Tämä seuraa toukokuussa tehtyjä 6 000 irtisanomista, jolloin vuoden 2025 kokonaisvähennykset nousevat yli 15 000:een. Leikkaukset ajoittuvat samaan aikaan, kun Microsoft on luvannut käyttää 80 miljardia dollaria pääomamenoihin tilikaudella 2025, pääosin tekoälyinfrastruktuurin kehittämiseen.
Ajoitus kuvastaa laajempaa haastetta teknologiayrityksille, jotka tasapainottelevat massiivisten tekoälyinvestointien ja henkilöstön optimoinnin välillä. Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella totesi hiljattain, että jopa 30 % yhtiön koodista on nyt tekoälytyökalujen kirjoittamaa, mikä viittaa siirtymään kohti yhä automatisoidumpia toimintatapoja.